Se ois viimenen päivä Englannissa vietetty ja 16sta tunnin kuluttua Finnair lennättää miut koto-Suomeen. Ei vielä käsitä, että tämä oli nyt sitten tässä. Viimoiset päivät ovat olleet ilon ja surun sekaisia. Ihana päästä takaisin kotiin, mutta haikeaa jättää kaikki taakseen... :( Kaikki muut kämppikset ovat jo lähteneet ja täällä "kotona" olo tuntuu kovin surulliselta. Ja ennenkaikkea hiljaiselta! Koko ajan odottaa, että joku tulisi koputtamaan ovelle ja pyytämään kahville tms. Mutta ei. Oli ihan toooosi hirveää hyvästellä kaikki. Varsinkin Mina...meistä tuli aika läheisiä. Mutta ensi vuonna onkin onneksi suunnitelmissa reissu Saksan maalle ja vice versa, eli saan Minan poikaystävineen kesällä Suomen vierailulle. :)
Tää päivä on mennyt tunteilun lisäksi pakkaillessa. Punnitsin matkalaukun äsken, enkä edes kehtaa kertoa paljonko se painaa. Kerron sitte kun olen kotona...ja riippuen siitä, kuinka isoja summia olen joutunut maksamaan saadakseni itseni + tavarani takaisin kotiin. Sen voin kertoa, etten todellakaan jaksa nostaa tuota laukkua. Luultavasti löydän itseni huomenna vierittämästä sitä pitkin portaita päästäkseni juna-asemalle ja edelleen lentokentälle. Nooo, kunhan pääsee kottiin. :)
Mitäpä tähän lisäämään...kohta oon kuitenkin livenä kertoilemassa reissusta. :)
Joten eipä kai sitten muuta kun SEE YOU LATER! (niikö täälpäi pruukataa sanua)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti